Kävin tänään treenaamassa hallilla Vekkua Minnan (ja Hánan ja Wessin) kanssa. Vekulla on ollut ikävä tapa karata hieman hansikkaasta radalla ja Minna lupasi auttaa. Harkattiin pientä radantynkää tarkoituksena Vekun hallinnassa pysyminen. Yllättäin kuitenkin kävi ilmi, että vika on enemmän minussa kuin koirassa ja nyt pitää sitten yrittää harjoitella itse pysymistä rauhallisena. Sain todella hyvän neuvon ohjata päästämättä sanaakaan suusta ja se toimi! Vekku oli paljon paremmin kuulolla (kuin esimerkiksi maanantain treeneissä, joissa se irtosi täysin varrestaan ja riehui ympäriinsä). Se tosin antaa palautetta haukkumalla aina, kun olen jäljessä ohjauksessa. Pitänee varmaan kuivaharjoitella itsekseen ohjauskiemuroita enemmän... Vekku väsähti kesken treenien (vaikka se oli saanut levähtää runsaasti välissä). Se vain makoili ja käveli tosi tönkösti. En sitten tiedä, olisiko Temppasen lihaksiin kertynyt maitohappoa vai onko sillä jotain ongelmia selän/lantion kanssa. Ajattelin varata joka tapauksessa Vekulle ajan hierojalle.

Eiliset pk-tottistreenit menivät ihan mukavasti: harjoiteltiin seuraamiskaaviota ja eteenmenoa. Jostain syystä oikealle kääntymisessä oli jotain muikertelua Vekun osalta ja täyskäännöksissä mamma taas huiteli vähän turhan laajoja kaarroksia. Eteenmeno namikipolle sujui ihan mukavasti; Vekku kyllä vielä vaatii sen, että kävelen perässä. Toisaalta eihän tottiskokeessa lähetetä koiraa paikalta, vaan seuraamisesta, joten edellä mainittu ei liene ongelma. Heittelin pari kertaa myös noutokapulaa ja hienosti Vekku sen toi. V on alkanut nyt vain mäyhäämään kapulaa odotellessa, että otan sen pois. Ärsyttävää. Ei kyetty olemaan treenejä loppuun, koska oma hengityselimistö sanoi yhteistyösopimuksen irti ja oli pakko lähtä kotiin pihisemään.

Käytiin treenien jälkeen tänään mummulassa ja Vekun mielestä hissi oli aivan kamala! Fido-parka ei päässyt mukaan, koska en raaski pitää sitä autossa odottelemassa.

EDIT: Kirjoitusta muokattu väärinkäsitysten välttämiseksi :)